Ah, vapaapäivä. Miten ne voikaan joka kerta tuntua yhtä hyvältä? Vuorasin illalla nukkumaan mennessä ikkunani peitolla, jospa se auttaisi saamaan unen päästä kiinni, ja kyllä se auttoi. Aamulla oli ihanaa kun sai maata vaan hämärässä huoneessa, käydä napsauttamassa kahvinkeittimen päälle ja palata kupposen kanssa vielä takaisin petiin. Sen jälkeen koneellinen pyykkiä pyörimään ja smoothielasillisen kanssa koneelle istumaan. Koti on kuin myrskyn jäljiltä, mutta en anna sen nyt häiritä. Kerkeän kyllä saada kodin kuntoon vielä myöhemminkin. Kuvitukseksi laitoin muutamia kameran sekä puhelimen kätköistä löytyneitä räpsyjä viimepäiviltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti